Aluksi noutaja neidit saivat juosta rellestää ylimääräiset virrat pois rannalla ja jäällä, jonka jälkeen laitoimme F:n autoon odottamaan vuoroaan.
Ennen jäälle menoa olin päättänyt, että ensimmäiseksi käyn koiran kanssa laittamassa 4-5 damia kaareen, jotka ohjaan koiran järjestyksessä hakemaan. Toiseksi teen yhden "eteen" ohjauksen ja toivoin, ettei koira ole kyseistä asiaa unohtanut, tätä kun emme ole kuin muutamana kertana harjoitelleet.
Viikko sitten kun T: ja F:n kanssa yhdessä treenasimme kahtena päivänä peräkkäin, oli Netta kuin eri koira kumpanakin päivänä. Ensimmäisenä päivänä toimi, kuin unelma, ja toisena aivan muuta... Tänään Netta suoriutui erinomaisesti kummastakin osiosta.
Hieman oli malttamaton, kun yhdessä damit veimme kaareen. Pari kertaa kävi damin hakemassa mukaan, kun jätimme maahan sen, mutta kerran tai pari laitoin sen takaisin, niin Netta antoi jo damin olla rauhassa. Odottaessa nouto käskyä (joka toimii meillä sanalla "hae") ja suunnan ohjausta, malttoi Netta istua vierellä. Joskus se vähän saattaa "ryöstää", eli lähtee omin päin hakemaan damin. Joskus auttaa karjaisu takaisin, mutta toisinaan tulee takaisin sitten vasta, kun dami on mukana ;) Hihnan käytön noutoilussa olen jättänyt kokonaan pois. Joskus todella harvoin saatan taippariotteeseen koiran ottaa.
Suurella innolla Netta nouti kaikki damit siinä järjestyksessä, kuin miten koiran lähetin ne noutamaan. Nykyään piika ei enää tiputa damia minulle eteen, vaan odottaa joko seisoen tai istuen, että otan damin häneltä. En ole alkanut hiomaan tarkemmin palautus "asentoa", ei kai sillä niin merkitystä ole, että onko se minun edessä istuen/seisoen, vai tuleeko sivulle perusasentoon...? Minulle käy kaikki nuo. Pääasia on, että ei tiputa damia maahan.
Toiseksi tein yhden noudon niin, että koiran kanssa vein damin kauemmas minun paikastanu ja takaisin tullessa jätin koira istumaan noin puoleen väliin nokka minuun päin. Pitkä vihellys pillillä, ohjaus käsi- ja äänimerkillä eteen. Koira muisti edelleen, että mikä on homman nimi ja salamana lähti itsestään taakse päin hakemaan damin ja toi sen minulle.
Siinäpä meidän treenit sitten oli. Minulle (ja koiralle) rittävät, pääasia, että saimme treenit onnistumaan ja saimme hienosti lopetettua onnistumiseen.
Netta sitten vuorostaan lähti autoon ja F pääsi näyttämään taitojaan omistajansa kanssa.
Netalla kyllä sitä noutointoa riittää ja PALJON, niin kuin noutajalla kuuluisi olla. Olen super tyytyväinen siihen, että miten olemme edistyneet noutoiluissa. Minähän olin ihan tietämätön kaikista nouto jutuista, ennen kuin olen itse alkanut koiran kanssa niitä harjoittelemaan. Totta kai olen ennen koiran hankintaa lukenut kaikesta, mutta käytännössä en tiennyt yhtään mitään, mitä pitäis tehdä ja miten. Nytkin minulla on mielessä monia asioita, joita haluaisin koiralle opettaa, mutta toteutus ei niin helppoa kuitenkaan ole. Pitäisi vielä kunnolla ymmärtää että MIKSI jotain asiaa opettaa, mihin sitä tarvitsee jne. Hankalaksi koituu usein käsky sanan keksiminen, helppo ja näppärä, joka koirallakin "helppo kuulla", eikä sekoittuisi muihin sanoihin... Sirun kanssa hankalaa, kun käskee sivulle, niin en ole varma että käsittääkö se sen sivu käskyn, vai voiko jopa kuulla vain oman nimensä... Olenkin sitten yrittänyt käyttää käskysananan "sivulle"....
Ajatus ei halua oikein luistaa, saa nähdä kuinka sekavaa tekstiä tuli. Tulihan nuo kohdat moneen kertaan luettua ja korjattua monia kohtia, mutta kyllä sinne aina niitä virheitä tulee jäämään ;) minulla ainakin.... Kuvatkin ovat hieman huonoja laadultaan, syyttäkäämme pientä hämärää ja huonoa kamera kalustoa ;)
